Mainettaan parempia kaloja

29.05.2017, klo 08:37Kommentteja 0

Maamme monet perinteiset ruokakalat ovat nykyään melkeinpä unohtuneet. Muun muassa särki, lahna ja hauki olisivat myös ympäristön kannalta mainioita ruokavalintoja.


Punasilmäisellä särjellä on paha imago-ongelma. Särki maistuu hyvältä, mutta koska siinä on paljon ruotoja, niin sitä pidetään roskakalana.

Särjen syöminen olisi erittäin ekologista. Särki on hyvin yleinen niin järvissä kuin murtovesissäkin; rehevöityneitä järviä on pyritty jopa kunnostamaan vähentämällä niiden särkikantaa hoitokalastuksella. Tavallista on, että kalat päätyvät tällöin eläinten rehuksi tai peräti hävitettäviksi.

Vielä takavuosina suomalaiset arvostivat särkeä. Särkeä esimerkiksi suolattiin tai kala saatettiin sujauttaa kattilaan kiehumaan yhdessä perunoiden kanssa. Sitten teollisesti kasvatetut ja helposti hyödynnettävät norjalainen lohi ja kotimainen kirjolohi valtasivat keittiömme.

 

Särjessä on järkeä

Aika saattaa olla kypsä särjen pienelle comebackille. Markkinoille on tullut esimerkiksi uusia helppokäyttöisiä särkituotteita.

Suurtalouskeittiölle lanseerattiin jokin aika sitten särkeä sisältävä järvikalapihvi. Kotitalouksille on tarjolla esimerkiksi Järki särki, joka menestyi viime vuonna hyvin myös Vuoden elintarvike -kilpailussa.

Paikoitellen kaupoista voi löytyä myös muiden tuottajien purkitettuja särkituotteita, muun muassa Oulujärven särkeä, Kuusamon särkeä tomaattikastikkeessa tai Kitkan savusärkeä tomaatissa.

Järki särkeä on keitetty painekattilassa niin pitkään, että ruodoista on tullut aivan pehmeitä. Ne syödään samaan tapaan kuin vaikkapa anjoviksen ruodot.

Järki särki tekee sikäli suomalaista särki-historiaa, että kala on uinut kunnianarvoiseen lasipurkkiin ja tuote on brändätty taitavasti.

– Särjen liha on mietoa, joten se sopii hyvin maustettavaksi. Se on myös hyvin monipuolinen kala, vähän kuin kotimainen vastike tonnikalalle. Särki sopii hyvin esimerkiksi pizzaan päälliseksi tai salaattiin, Marja Komppa kertoo. Hän työskentelee Järki särkeä tuottavalla Komppa-Seppälän luomutilalla Päijänteen lähellä.

Se, että särjen valmistus vaatii paljon työtä, näkyy toki myös tuotteiden hinnoissa; ne eivät ole ihan tonnikalapurkin tasoa.

 

Maistuisiko lahnapihvi?

Särki ei suinkaan ole ainoa sisä- ja murtovesien kala, jossa on paljon potentiaalia ja jonka suosiminen olisi myös ympäristön kannalta järkevää.

Kokki- ja kalastusmatkayrittäjä Henrik Rehbinder, joka muistetaan myös televisiosarjasta Neljän tähden illallinen, mainitsee muina esimerkkeinä lahnan ja hauen.

– Lahnassa ja hauessa on hieman sama ongelma kuin särjessä. Kalat ovat maukkaita, mutta koska niissä on kohtuullisen paljon ruotoja, niin tavallinen kotikokki saattaa kokea niiden käsittelyn liian työlääksi.

– Lahnasta saa lihamyllyssä jauhamalla mainiota kalajauhelihaa, josta voi tehdä vaikkapa lahnaburgereita. Jauhaminen sopii tietty myös hauelle – ja särjelle.

Markkinoille on tullut tänä keväänä myös Pirkka-saaristolaiskalapihvi, jossa raaka-aineena käytetään John Nurmisen Säätiön kestävään kalastukseen tähtäävän Lähikalahankkeen lahnaa. Itämeren lahnaa ei ole aikaisemmin käytetty yhtä laajasti kuluttajatuotteiden raaka-aineena.

 

Vastuullisia valintoja kalatiskillä

WWF Suomi on laatinut kalaoppaan, joka auttaa tekemään vastuullisia valintoja kaupan kalatiskillä. Oppaan suosituksia seuraamalla voi olla osaltaan mukana vaikuttamassa siihen, että maailman meriä ei kalasteta tyhjäksi.

Valintojen helpottamiseksi käytössä ovat havainnolliset liikennevalot. Vihreän eli suosi-valon kotimaisista kaloista saavat särjen, lahnan ja hauen lisäksi esimerkiksi ahven, kuore eli norssi, made, muikku, nahkiainen ja silakka.

Suomalaisten suosikkikalaa norjalaista lohta WWF kehottaa käyttämään harkiten, kotimaiselle kirjolohelle näytetään sen sijaan vihreää valoa. WWF:n kala-asiantuntija Matti Ovaskan mukaan lohituotannon mittakaava on Norjassa suurempi, samoin myös ympäristörasitukset.

- Norjassa ongelmia aiheutuu esimerkiksi siitä, kun lohia pääsee altaista pakoon. Ne voivat muuttaa alkuperäisen lohen perimää ja ne levittävät näihin myös loisia, hän kertoo.

Suomessa kirjolohi-pakolaiset eivät lisäänny paikallisten lohien kanssa. Myös riski tautien ja loisien leviämisestä alkuperäisiin kaloihin on pienempi.

 

Lisätietoja:

wwf.fi/ kalaopas
www.prokala.fi

  


Haukimurekepihvit

noin 500 g haukifileetä
1 tl suolaa
2 munaa
2 dl ruokakermaa
1½ rkl perunajauhoja
valko- tai mustapippuria
1 ruukku rucolasalaattia tai pinaattia tai 50-100 g pakastepinaattia
noin 50 g tomaatti-basilikatuorejuustoa (rasvaa 13 %)

paistamiseen: tilkka rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia

 

Silppua pinaatti tai rucola tai anna pakastepinaatin sulaa. Leikkaa haukifilee parin sentin paloiksi, lisää suola ja surauta kala hienoksi monitoimikoneessa. Lisää vähän pippuria, munat, ruokakerma ja perunajauhot ja anna koneen käydä, kunnes seos on tasaista. Sekoita silputtu rucola tai pinaatti lusikalla massan joukkoon.

Sipaise leivinpaperi öljyllä ja nosta ruokalusikalla murekemassa 8-10 pihviksi paperin päälle. Paina kostealla sormella syvennys pihvien keskelle ja nosta siihen nokare tuorejuustoa. Painele kiinni ja litistä pihvejä vähän kostealla kädellä tai lastalla.

Paista pihvit pannulla keskilämmöllä noin 3 minuuttia kummaltakin puolelta.

 

Lähde: www.prokala.fi

 

Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Pro Kala ry

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Energiavinkit

Energiamerkki kertoo lampun ominaisuudet

Valaistuksen energiankulutus saadaan alas siirtymällä käyttämään led-valaistusta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ledien myötä valaistustuotteet ovat muuttuneet. Markkinoilla on valaisimia, joiden lamppuja ei voi vaihtaa. Asia selviää kuitenkin valaisimen energiamerkistä. Lue lisää

ISS omat uutiset

Tyytyväisiä asiakkaita ja häiriötöntä sähkönjakelua

Imatran Seudun Sähkö Oy osallistui syksyllä 2017 jo perinteeksi muodostuneeseen Energiateollisuuden IROResearchilla teettämään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Lue lisää

Energiatehokkuus

Energian säästäminen taloyhtiöissä kiinnostaa enemmistöä

Suomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 prosenttia on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lue lisää

Vertailut

Saisiko olla lämmin voileipä?

Pikkunälkään, evääksi tai vaikkapa illanistujaisiin sopii hyvin lämmin voileipä eli kotoisammin sanottuna tuttu toast. Perinteinen, pulleahkoksi täytetty pieni kolmioleipä saa rinnalleen myös pariloituja panineja, wrappeja tai vaikkapa makeita ja suolaisia vohveleita, riippuu siitä, että millaisen laitteen valitsee. Lue lisää

Kodintekniikka

Uudenlaisia kahvielämyksiä

Perinteinen suodatinkahvipaketti on saanut paljon haastajia. Myös välineissä riittää mistä valita. Lue lisää

Turvallisuus

Liesivahti vähentää liesipalon riskiä

Kotien tulipalot alkavat usein keittiöstä. Joka kolmannelle lapsiperheelle tai isolle osalle vanhuksista on joskus sattunut vaaratilanne lieden kanssa. Lue lisää

Liikenne

Sähköautojen latausasemien määrä vahvassa kasvussa

Sähköautojen latausasemien määrä on nelinkertaistunut 530:een neljässä vuodessa. Latauspisteitä on jo lähes 1700 ympäri Suomen. Sähköautoilu onnistuu hyvin eri puolille maatamme ja tilanne paranee koko ajan. Lue lisää

Pääkirjoitus

Imatraa 90 vuotta

Imatran Seudun Sähkö Oy:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Yhtiö perustettiin 21.10.1928 samoihin aikoihin, kun silloin vielä hyvin nuori Suomen valtio valjasti Imatrankosken voiman sähkön tuotantoon. Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, jota on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulta lähtien ulkomaita myöten. Vielä nykyäänkin se koskinäytösten aikana vetää puoleensa suuren joukon matkailijoita. Lue lisää

Laiteuutuudet

Vedenkeitin kuin käsilaukku, teen ystäville

Italialaisten suunnittelijoiden kädenjälkenä syntynyt elegantti, naisten käsilaukkua pehmeästi muistuttava vedenkeitin on yhdistelmä innovatiivista huipputeknologiaa ja italialaista muotoilua. Lue lisää

Lämmitys

Liika lämpö ei ole terveellistä eikä taloudellista

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C. Lue lisää