Mainettaan parempia kaloja

29.05.2017, klo 08:37Kommentteja 0

Maamme monet perinteiset ruokakalat ovat nykyään melkeinpä unohtuneet. Muun muassa särki, lahna ja hauki olisivat myös ympäristön kannalta mainioita ruokavalintoja.


Punasilmäisellä särjellä on paha imago-ongelma. Särki maistuu hyvältä, mutta koska siinä on paljon ruotoja, niin sitä pidetään roskakalana.

Särjen syöminen olisi erittäin ekologista. Särki on hyvin yleinen niin järvissä kuin murtovesissäkin; rehevöityneitä järviä on pyritty jopa kunnostamaan vähentämällä niiden särkikantaa hoitokalastuksella. Tavallista on, että kalat päätyvät tällöin eläinten rehuksi tai peräti hävitettäviksi.

Vielä takavuosina suomalaiset arvostivat särkeä. Särkeä esimerkiksi suolattiin tai kala saatettiin sujauttaa kattilaan kiehumaan yhdessä perunoiden kanssa. Sitten teollisesti kasvatetut ja helposti hyödynnettävät norjalainen lohi ja kotimainen kirjolohi valtasivat keittiömme.

 

Särjessä on järkeä

Aika saattaa olla kypsä särjen pienelle comebackille. Markkinoille on tullut esimerkiksi uusia helppokäyttöisiä särkituotteita.

Suurtalouskeittiölle lanseerattiin jokin aika sitten särkeä sisältävä järvikalapihvi. Kotitalouksille on tarjolla esimerkiksi Järki särki, joka menestyi viime vuonna hyvin myös Vuoden elintarvike -kilpailussa.

Paikoitellen kaupoista voi löytyä myös muiden tuottajien purkitettuja särkituotteita, muun muassa Oulujärven särkeä, Kuusamon särkeä tomaattikastikkeessa tai Kitkan savusärkeä tomaatissa.

Järki särkeä on keitetty painekattilassa niin pitkään, että ruodoista on tullut aivan pehmeitä. Ne syödään samaan tapaan kuin vaikkapa anjoviksen ruodot.

Järki särki tekee sikäli suomalaista särki-historiaa, että kala on uinut kunnianarvoiseen lasipurkkiin ja tuote on brändätty taitavasti.

– Särjen liha on mietoa, joten se sopii hyvin maustettavaksi. Se on myös hyvin monipuolinen kala, vähän kuin kotimainen vastike tonnikalalle. Särki sopii hyvin esimerkiksi pizzaan päälliseksi tai salaattiin, Marja Komppa kertoo. Hän työskentelee Järki särkeä tuottavalla Komppa-Seppälän luomutilalla Päijänteen lähellä.

Se, että särjen valmistus vaatii paljon työtä, näkyy toki myös tuotteiden hinnoissa; ne eivät ole ihan tonnikalapurkin tasoa.

 

Maistuisiko lahnapihvi?

Särki ei suinkaan ole ainoa sisä- ja murtovesien kala, jossa on paljon potentiaalia ja jonka suosiminen olisi myös ympäristön kannalta järkevää.

Kokki- ja kalastusmatkayrittäjä Henrik Rehbinder, joka muistetaan myös televisiosarjasta Neljän tähden illallinen, mainitsee muina esimerkkeinä lahnan ja hauen.

– Lahnassa ja hauessa on hieman sama ongelma kuin särjessä. Kalat ovat maukkaita, mutta koska niissä on kohtuullisen paljon ruotoja, niin tavallinen kotikokki saattaa kokea niiden käsittelyn liian työlääksi.

– Lahnasta saa lihamyllyssä jauhamalla mainiota kalajauhelihaa, josta voi tehdä vaikkapa lahnaburgereita. Jauhaminen sopii tietty myös hauelle – ja särjelle.

Markkinoille on tullut tänä keväänä myös Pirkka-saaristolaiskalapihvi, jossa raaka-aineena käytetään John Nurmisen Säätiön kestävään kalastukseen tähtäävän Lähikalahankkeen lahnaa. Itämeren lahnaa ei ole aikaisemmin käytetty yhtä laajasti kuluttajatuotteiden raaka-aineena.

 

Vastuullisia valintoja kalatiskillä

WWF Suomi on laatinut kalaoppaan, joka auttaa tekemään vastuullisia valintoja kaupan kalatiskillä. Oppaan suosituksia seuraamalla voi olla osaltaan mukana vaikuttamassa siihen, että maailman meriä ei kalasteta tyhjäksi.

Valintojen helpottamiseksi käytössä ovat havainnolliset liikennevalot. Vihreän eli suosi-valon kotimaisista kaloista saavat särjen, lahnan ja hauen lisäksi esimerkiksi ahven, kuore eli norssi, made, muikku, nahkiainen ja silakka.

Suomalaisten suosikkikalaa norjalaista lohta WWF kehottaa käyttämään harkiten, kotimaiselle kirjolohelle näytetään sen sijaan vihreää valoa. WWF:n kala-asiantuntija Matti Ovaskan mukaan lohituotannon mittakaava on Norjassa suurempi, samoin myös ympäristörasitukset.

- Norjassa ongelmia aiheutuu esimerkiksi siitä, kun lohia pääsee altaista pakoon. Ne voivat muuttaa alkuperäisen lohen perimää ja ne levittävät näihin myös loisia, hän kertoo.

Suomessa kirjolohi-pakolaiset eivät lisäänny paikallisten lohien kanssa. Myös riski tautien ja loisien leviämisestä alkuperäisiin kaloihin on pienempi.

 

Lisätietoja:

wwf.fi/ kalaopas
www.prokala.fi

  


Haukimurekepihvit

noin 500 g haukifileetä
1 tl suolaa
2 munaa
2 dl ruokakermaa
1½ rkl perunajauhoja
valko- tai mustapippuria
1 ruukku rucolasalaattia tai pinaattia tai 50-100 g pakastepinaattia
noin 50 g tomaatti-basilikatuorejuustoa (rasvaa 13 %)

paistamiseen: tilkka rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia

 

Silppua pinaatti tai rucola tai anna pakastepinaatin sulaa. Leikkaa haukifilee parin sentin paloiksi, lisää suola ja surauta kala hienoksi monitoimikoneessa. Lisää vähän pippuria, munat, ruokakerma ja perunajauhot ja anna koneen käydä, kunnes seos on tasaista. Sekoita silputtu rucola tai pinaatti lusikalla massan joukkoon.

Sipaise leivinpaperi öljyllä ja nosta ruokalusikalla murekemassa 8-10 pihviksi paperin päälle. Paina kostealla sormella syvennys pihvien keskelle ja nosta siihen nokare tuorejuustoa. Painele kiinni ja litistä pihvejä vähän kostealla kädellä tai lastalla.

Paista pihvit pannulla keskilämmöllä noin 3 minuuttia kummaltakin puolelta.

 

Lähde: www.prokala.fi

 

Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Pro Kala ry

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Energiavinkit

Pienillä vinkeillä lämmityssähkön kulutus kuriin

Kodin lämmittäminen on helppoa ja vaivatonta. Käyttötottumukset vaikuttavat kuitenkin yllättävän paljon esimerkiksi lämmityssähkön kulutukseen. Talven kylminä jaksoina saattaa lämmitysenergian tarve nousta yllättävän korkeaksi. Lue lisää

ISS omat uutiset

Uusi asiakastietojärjestelmä parantamaan asiakaskokemusta

Imatran Seudun Sähkö Oy ja Net Group Nordic Oy ovat sopineet Synerall-asiakastietojärjestelmän toimittamisesta Imatran Seudun Sähkölle. Synerall on nykyaikainen ja joustava energiayhtiöiden tarpeisiin kehitetty asiakastietojärjestelmä, joka on syntynyt Net Group Oü:n ja Imatra Elekterin yhteistyön tuloksena. Microsoftin teknologiaan pohjautuva Synerall on käytössä muun muassa Virossa, Iso-Britanniassa ja Suomessa. Imatra Elekter on virolainen Imatran Seudun Sähkön Oy:n omistama tytäryhtiö. Lue lisää

Energiatehokkuus

Energian säästäminen taloyhtiöissä kiinnostaa enemmistöä

Suomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 prosenttia on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lue lisää

Vertailut

Taikinaterapiaa parhaimmillaan

Leipominen on hauskaa ja edullista. Suuritöisin vaihe eli taikinan valmistus sujuu kätevästi yleiskoneella ja leipuri voi keskittyä itse leipomiseen. Se voi olla suorastaan terapeuttista. Lue lisää

Kodintekniikka

Livesisällöt koukuttavat – TV pitää pintansa

Livelähetysten ja -tapahtumien suosio on huipussaan, mutta samalla perinteisen TV:n rinnalle tulleet suoratoistopalvelut kasvattavat suosiotaan. Live-lähetykset ovat erittäin suosittuja siitä huolimatta, että kuluttajilla on yhä paremmat mahdollisuudet kuluttaa sisältöä missä ja milloin he haluavat. Lue lisää

Turvallisuus

Kodin sähköturvallisuutta ei kannata vähätellä

Millaisessa kunnossa kodin sähköjohdot ja pistokkeet ovat? Onko kodin sähkötyöhistoria tiedossa? Toimisiko kodissa jokin uusi valaistusratkaisu? Esimerkiksi näitä kysymyksiä toivoisi sähköasentaja kodeissa pohdittavan. Lue lisää

Liikenne

EU:n liikennepaketti linjaa liikenteen tulevaisuudet päästöt: Sähköinen liikenne vahvistuu

Ajoneuvojen päästörajojen kiristäminen vauhdittaa sähköautojen, ladattavien hybridien ja perinteisten hybridiautojen yleistymistä. Lue lisää

Pääkirjoitus

Sähkön toimitusvarmuus ennätystasolla

Tämä vuosi on mennyt sähköverkon toimitusvarmuuden osalta erinomaisesti. Pahimmat myrskyt ovat menneet meidän verkkoalueemme ohi ja asiakkaiden kokemat katkot ovat olleet vähissä. Lue lisää

Laiteuutuudet

Tyhjiöblenderi – ilman hapettumista ja hävikkiä

Tyhjiöblenderi ei hukkaa ravintoaineita tai hapeta raaka-aineita. Optimaalisessa 80 kPa:n alipaineessa väri ja ravintoaineet säilytetään estämällä ainesosien ja ilman välinen kosketus. Tämä parantaa tuoreiden raaka-aineiden luonnollista makua ja saat herkullisen ja tasaisen kermamaisen koostumuksen. Vähemmän hapettumista eikä hävikkiä! Lue lisää

Lämmitys

Liika lämpö ei ole terveellistä eikä taloudellista

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C. Lue lisää