Suomen sähköiset sata vuotta, osa 1: 1917-1939: Valoa ja varjoja

23.02.2017, klo 13:02Kommentteja 0

Satavuotias Suomi on kulkenut pitkän matkan. Taivalta on tehty yhdessä sähkön ja arkeamme muuttaneiden sähkölaitteiden kanssa.


Eduskunta hyväksyi 6.12.1917 julistuksen Suomen itsenäisyydestä. Keskellä pimeintä vuodenaikaa teksti luettiin, mitä todennäköisimmin, hehkulampun valossa.

Sähkö oli tullut Suomeen jo vuoden 1880 tienoilla. Alussa sähköverkot saattoivat olla hyvinkin pieniä ja kattaa vaikkapa vain yhden tehtaan. Sitten suurimpiin kaupunkeihin alkoi nousta omia ”sähkötehtaita” ja sähköverkkoja. 1910-luvulla myös maaseudulle alettiin perustaa kiihtyvällä vauhdilla alueellisia, tavallisimmin vesivoimaa hyödyntäneitä sähköyhtiöitä.

Monissa kaupungeissa sähkölamput korvasivat kaasulamppuja katujen valaistuksessa. Mutta kirkas ja kilpailijaansa paloturvallisempi hehkulamppu sopi tietenkin erinomaisesti myös sisätiloihin. Se avitti askareita pimeässä tehdassalissa ja navetassa, yhtä hyvin pirtin pöydän äärellä kuin kansakoulun luokkahuoneessa.

1920-luvulla, traagisen kansalaissodan jälkeen, nuoren kansakunnan taival alkoi ehkä näyttää askel askeleelta valoisammalta.

Mutta kesti toki vielä noin puoli vuosisataa ennen kuin hehkulamppu loisti jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, johon suomalaiset olivat halunneet kodin nostattaa.

 

Kohti modernia maailmaa

1920-luvulla yleistyivät myös telefoonit. Vuonna 1922 maamme pääkaupunkiin perustettiin jopa ihan ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus.

Puhelimessa hoidettiin ehkä ennen kaikkea käytännöllisiä asioita. Paljon jutun juurta riitti toki myös ajan tapahtumista.

Sellaistakin saatettiin sivuta, että kieltolaista huolimatta naapurin mies heilui taas kylän raitilla liikuttuneessa mielentilassa. Kaupungilla oli nähty polkkatukkainen jazz-tyttö. Tavaratalon seinään oli ilmestynyt neonvaloreklaami. Kauppias oli ostanut ihan oikean automobiilin, sellaisen elävistä kuvista tutun. Paavo Nurmi juoksi kultamitaleja niin Antwerpenin, Pariisin kuin Amsterdamin olympialaisissa.

Ja mitä liikkeeseen ja eteenpäin kiirehtimiseen tuli, niin suurissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa ja Viipurissa oli voinut jo pitkään hypätä myös sähköraitiovaunun kyytiin.

1920-luvulla kaupunkien kerrostaloissa alkoivat yleistyä myös hissit. Vuonna 1926 Turun Affärscentrumissa otettiin käyttöön jopa liukuportaat. Helsingin Stockmann seurasi perässä 1930-luvulla.

Oltiin matkalla kohti aivan uudenlaista, modernia maailmaa.


Vuoden 1927 Kotiliedessä Helsingin kaupungin sähkölaitoksen insinööri, R. Lindbohm, ohjeisti lukijoita kodin sähkövalaistuksesta.


Silitysrautoja ja tomunimijöitä

Jo 1920-luvulla fiinissä kaupunkilaiskodissa kotiapulainen saattoi silittää paidat sähköisellä silitysraudalla.

Tätä ennen hän oli ehkä siivonnut nurkat sähköisellä tomunimijällä. Maaseudulla pölynimurista ei voitu vielä edes haaveilla.

Illalla oli ehkä aikaa kuunnella hetki gramofonia. Ture Aran ja Tanssiorkesteri Suomen ”Emma”

oli ensimmäinen suursuosion saavuttanut kotimainen ’iskusävelmä’. Jos talossa oli kylmä, eivätkä sulosoinnut lämmittäneet riittävästi, niin hohkaa tarjosi myös sähkölämmitin, jonka sähkövastus sijaitsi posliinivastuksen alla.

1930-luvulla suosioon nousivat erityisesti Georg Malmstenin eli Molli-Jorin laulut, muun muassa Nikkelimarkka. Siinä muistuteltiin, että ”ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu.”

Tuo oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä 1930-luvun maailman laajuinen lama ulottui myös Suomeen.

Silloin eräskin nuori mies nimeltä Tapio Rautavaara joutui työttömäksi, kun asiakkailla ei ollut enää varaa ostaa lehtiä ja junien lehdenmyyjät irtisanottiin. Tapio pääsi onneksi hätäaputöihin sepeliä murskaamaan. Tämän jälkeen ura jatkui muun muassa kaivontekijän apulaisena, koskien perkaajana ja tukkijätkänä.

Radiomainos vuodelta 1927.

”Huomio, huomio, Lahti, Helsinki, Viipuri…”

Radiossa – ensimmäiset radiot olivat akkukäyttöisiä – iskelmät soivat harvemmin. Vuonna 1926 perustetussa Yleisradiossa suosittiin vakavampaa musiikkia ja kansansivistystä, Ylellä oli tärkeä tehtävä "isänmaallisen mielipiteen luojana ja sillanrakentajana kaupunkien ja maaseudun välillä hävittäen siten välimatkat.”(Tanja Rasila, Yhteinen taival/ Ylen historia. Yle.fi)

Radion myötä maailma tuli pienemmäksi. Mutta 1930-luvulla radiosta alkoi kuulua myös varsin huolestuttavia tietoja Saksan suunnalta. Itänaapurin suhteen nuori kansakunta olikin jo oppinut olemaan varpaillaan.

30.11.1939 kello 13.30 presidentti Kyösti Kallio joutui lukemaan radiossa eduskunnan päätöksen sotatilasta.

Talvisota oli alkanut. Sähkölamppujen loistetta oli ryhdyttävä peittämään pimennysverhojen avulla.


Juttua varten on haastateltu insinööri Raimo Paappaa Tekniikan museosta.

Teksti:Matti Välimäki 

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Energiavinkit

Energiatehokasta joulunaikaa

Joululahjahankinnoissa kannattaa suosia energiaystävällisiä joululahjoja. Lahjoiksi voi hankkia pehmeitä paketteja, kestäviä käyttötavaroita, kirjoja tai mukavia palveluja. Lue lisää

ISS omat uutiset

Uusi asiakastietojärjestelmä parantamaan asiakaskokemusta

Imatran Seudun Sähkö Oy ja Net Group Nordic Oy ovat sopineet Synerall-asiakastietojärjestelmän toimittamisesta Imatran Seudun Sähkölle. Synerall on nykyaikainen ja joustava energiayhtiöiden tarpeisiin kehitetty asiakastietojärjestelmä, joka on syntynyt Net Group Oü:n ja Imatra Elekterin yhteistyön tuloksena. Microsoftin teknologiaan pohjautuva Synerall on käytössä muun muassa Virossa, Iso-Britanniassa ja Suomessa. Imatra Elekter on virolainen Imatran Seudun Sähkön Oy:n omistama tytäryhtiö. Lue lisää

Energiatehokkuus

Energian säästäminen taloyhtiöissä kiinnostaa enemmistöä

Suomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 prosenttia on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lue lisää

Vertailut

Taikinaterapiaa parhaimmillaan

Leipominen on hauskaa ja edullista. Suuritöisin vaihe eli taikinan valmistus sujuu kätevästi yleiskoneella ja leipuri voi keskittyä itse leipomiseen. Se voi olla suorastaan terapeuttista. Lue lisää

Kodintekniikka

Virtajohto seinään ja lenkille: Ketterästi kuntoon kotona

Taidanpa lähteä töiden jälkeen pitkälle lenkille. Ei haittaa, jos sää on räntäinen. Virtajohto seinään ja juoksumatto käyntiin. Lue lisää

Turvallisuus

Kodin sähköturvallisuutta ei kannata vähätellä

Millaisessa kunnossa kodin sähköjohdot ja pistokkeet ovat? Onko kodin sähkötyöhistoria tiedossa? Toimisiko kodissa jokin uusi valaistusratkaisu? Esimerkiksi näitä kysymyksiä toivoisi sähköasentaja kodeissa pohdittavan. Lue lisää

Liikenne

EU:n liikennepaketti linjaa liikenteen tulevaisuudet päästöt: Sähköinen liikenne vahvistuu

Ajoneuvojen päästörajojen kiristäminen vauhdittaa sähköautojen, ladattavien hybridien ja perinteisten hybridiautojen yleistymistä. Lue lisää

Pääkirjoitus

Sähkön toimitusvarmuus ennätystasolla

Tämä vuosi on mennyt sähköverkon toimitusvarmuuden osalta erinomaisesti. Pahimmat myrskyt ovat menneet meidän verkkoalueemme ohi ja asiakkaiden kokemat katkot ovat olleet vähissä. Lue lisää

Laiteuutuudet

Tyhjiöblenderi – ilman hapettumista ja hävikkiä

Tyhjiöblenderi ei hukkaa ravintoaineita tai hapeta raaka-aineita. Optimaalisessa 80 kPa:n alipaineessa väri ja ravintoaineet säilytetään estämällä ainesosien ja ilman välinen kosketus. Tämä parantaa tuoreiden raaka-aineiden luonnollista makua ja saat herkullisen ja tasaisen kermamaisen koostumuksen. Vähemmän hapettumista eikä hävikkiä! Lue lisää

Lämmitys

Liika lämpö ei ole terveellistä eikä taloudellista

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C. Lue lisää