Suomen sähköiset sata vuotta, osa 1: 1917-1939: Valoa ja varjoja

23.02.2017, klo 13:02Kommentteja 0

Satavuotias Suomi on kulkenut pitkän matkan. Taivalta on tehty yhdessä sähkön ja arkeamme muuttaneiden sähkölaitteiden kanssa.


Eduskunta hyväksyi 6.12.1917 julistuksen Suomen itsenäisyydestä. Keskellä pimeintä vuodenaikaa teksti luettiin, mitä todennäköisimmin, hehkulampun valossa.

Sähkö oli tullut Suomeen jo vuoden 1880 tienoilla. Alussa sähköverkot saattoivat olla hyvinkin pieniä ja kattaa vaikkapa vain yhden tehtaan. Sitten suurimpiin kaupunkeihin alkoi nousta omia ”sähkötehtaita” ja sähköverkkoja. 1910-luvulla myös maaseudulle alettiin perustaa kiihtyvällä vauhdilla alueellisia, tavallisimmin vesivoimaa hyödyntäneitä sähköyhtiöitä.

Monissa kaupungeissa sähkölamput korvasivat kaasulamppuja katujen valaistuksessa. Mutta kirkas ja kilpailijaansa paloturvallisempi hehkulamppu sopi tietenkin erinomaisesti myös sisätiloihin. Se avitti askareita pimeässä tehdassalissa ja navetassa, yhtä hyvin pirtin pöydän äärellä kuin kansakoulun luokkahuoneessa.

1920-luvulla, traagisen kansalaissodan jälkeen, nuoren kansakunnan taival alkoi ehkä näyttää askel askeleelta valoisammalta.

Mutta kesti toki vielä noin puoli vuosisataa ennen kuin hehkulamppu loisti jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, johon suomalaiset olivat halunneet kodin nostattaa.

 

Kohti modernia maailmaa

1920-luvulla yleistyivät myös telefoonit. Vuonna 1922 maamme pääkaupunkiin perustettiin jopa ihan ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus.

Puhelimessa hoidettiin ehkä ennen kaikkea käytännöllisiä asioita. Paljon jutun juurta riitti toki myös ajan tapahtumista.

Sellaistakin saatettiin sivuta, että kieltolaista huolimatta naapurin mies heilui taas kylän raitilla liikuttuneessa mielentilassa. Kaupungilla oli nähty polkkatukkainen jazz-tyttö. Tavaratalon seinään oli ilmestynyt neonvaloreklaami. Kauppias oli ostanut ihan oikean automobiilin, sellaisen elävistä kuvista tutun. Paavo Nurmi juoksi kultamitaleja niin Antwerpenin, Pariisin kuin Amsterdamin olympialaisissa.

Ja mitä liikkeeseen ja eteenpäin kiirehtimiseen tuli, niin suurissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa ja Viipurissa oli voinut jo pitkään hypätä myös sähköraitiovaunun kyytiin.

1920-luvulla kaupunkien kerrostaloissa alkoivat yleistyä myös hissit. Vuonna 1926 Turun Affärscentrumissa otettiin käyttöön jopa liukuportaat. Helsingin Stockmann seurasi perässä 1930-luvulla.

Oltiin matkalla kohti aivan uudenlaista, modernia maailmaa.


Vuoden 1927 Kotiliedessä Helsingin kaupungin sähkölaitoksen insinööri, R. Lindbohm, ohjeisti lukijoita kodin sähkövalaistuksesta.


Silitysrautoja ja tomunimijöitä

Jo 1920-luvulla fiinissä kaupunkilaiskodissa kotiapulainen saattoi silittää paidat sähköisellä silitysraudalla.

Tätä ennen hän oli ehkä siivonnut nurkat sähköisellä tomunimijällä. Maaseudulla pölynimurista ei voitu vielä edes haaveilla.

Illalla oli ehkä aikaa kuunnella hetki gramofonia. Ture Aran ja Tanssiorkesteri Suomen ”Emma”

oli ensimmäinen suursuosion saavuttanut kotimainen ’iskusävelmä’. Jos talossa oli kylmä, eivätkä sulosoinnut lämmittäneet riittävästi, niin hohkaa tarjosi myös sähkölämmitin, jonka sähkövastus sijaitsi posliinivastuksen alla.

1930-luvulla suosioon nousivat erityisesti Georg Malmstenin eli Molli-Jorin laulut, muun muassa Nikkelimarkka. Siinä muistuteltiin, että ”ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu.”

Tuo oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä 1930-luvun maailman laajuinen lama ulottui myös Suomeen.

Silloin eräskin nuori mies nimeltä Tapio Rautavaara joutui työttömäksi, kun asiakkailla ei ollut enää varaa ostaa lehtiä ja junien lehdenmyyjät irtisanottiin. Tapio pääsi onneksi hätäaputöihin sepeliä murskaamaan. Tämän jälkeen ura jatkui muun muassa kaivontekijän apulaisena, koskien perkaajana ja tukkijätkänä.

Radiomainos vuodelta 1927.

”Huomio, huomio, Lahti, Helsinki, Viipuri…”

Radiossa – ensimmäiset radiot olivat akkukäyttöisiä – iskelmät soivat harvemmin. Vuonna 1926 perustetussa Yleisradiossa suosittiin vakavampaa musiikkia ja kansansivistystä, Ylellä oli tärkeä tehtävä "isänmaallisen mielipiteen luojana ja sillanrakentajana kaupunkien ja maaseudun välillä hävittäen siten välimatkat.”(Tanja Rasila, Yhteinen taival/ Ylen historia. Yle.fi)

Radion myötä maailma tuli pienemmäksi. Mutta 1930-luvulla radiosta alkoi kuulua myös varsin huolestuttavia tietoja Saksan suunnalta. Itänaapurin suhteen nuori kansakunta olikin jo oppinut olemaan varpaillaan.

30.11.1939 kello 13.30 presidentti Kyösti Kallio joutui lukemaan radiossa eduskunnan päätöksen sotatilasta.

Talvisota oli alkanut. Sähkölamppujen loistetta oli ryhdyttävä peittämään pimennysverhojen avulla.


Juttua varten on haastateltu insinööri Raimo Paappaa Tekniikan museosta.

Teksti:Matti Välimäki 

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Energiavinkit

Ilo irti ikkunoiden pesusta

Ikkunoiden pesu voi olla varsin mukavaakin kun siihen ottaa reippaan ja iloisen asenteen ja hyvillä välineillä niin kuin muissa kodin töissä homma sujuu kätevästi. Lue lisää

ISS omat uutiset

Rakennamme aurinkovoimalan toimistorakennuksen katolle

Käynnistimme maaliskuussa aurinkovoimalahankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa aurinkovoimala toimitalomme katolle. Hankkeella haetaan kokemusta aurinkovoiman tuotantomääristä ja laitteiston teknillisistä ominaisuuksista. Lue lisää

Energiatehokkuus

Kasvata oma sato kasvihuoneessa

Yhä useammalla on ajatus itse kasvatetusta sadosta. Viherpeukaloille onkin tarjolla todella monenlaisia vaihtoehtoja. Minikasvihuoneen tai paremminkin hyllykön voi sijoittaa parvekkeelle ja tilaihmeitä on tarjolla myös rivi- ja pientalojen pihalle. Lue lisää

Vertailut

Sähkögrillillä grilliherkut siististi ja turvallisesti

Grilliherkut kuuluvat kesään. Otimme testiin viisi sähkögrilliä ja testasimme miten sähkögrilli pärjää kesän grillauksissa. Ja kyllä sähkögrillillä pärjää, siististi ja turvallisesti. Lue lisää

Kodintekniikka

Taltuta tulinen nokkonen hauduttamalla

Lähi- ja luomuruoat ovat trendikkäitä. Siitä voi pistää vielä askeleen paremmaksi talttumalla tulinen ja luonnonvarainen kotipihan nokkonen hauduttamalla. Sähköliedellä saa valmistettua monenlaisia nokkosherkkuja. Lue lisää

Turvallisuus

Varmista mökkihormien kunto

Mökin ja saunan hormin kunto on hyvä varmistaa vuosittain. Älä kuitenkaan lankea ilmaisia tarkastuksia ja mahdollisesti ylihintaisia korjauksia kauppaavien helppoheikkien ansaan. Lue lisää

Liikenne

Yksityisiin kiinteistöihin tarvitaan latauspisteitä

Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa varautua sähköajoneuvojen yleistymiseen ja huomioida latauspisteiden rakentaminen hyvissä ajoin. Osana yhteisrahoitteista projektia Motiva on julkaissut videon, joka neuvoo taloyhtiöitä alkuun latauspisteiden rakentamisessa. Lue lisää

Pääkirjoitus

Jo joutui armas aika

Taas koittaa se aika, kun yksi lukuvuosi on takana ja siitä jaetaan todistukset, joissa mennyttä tarkastellaan niin sanallisin kuin numeerisinkin arvosteluin. Myös Imatran Seudun Sähkö-konserni sai sanalliset arvionsa tilintarkastajilta ja lopullisen sinetin sille antoivat yhtiön omistajat yhtiökokouksessa toukokuussa. Siellä päätettiin vahvistaa vuoden 2016 tilinpäätös ja myöntää vastuuvapaus toiminnasta vastuussa oleville tahoille. Lue lisää

Laiteuutuudet

Uudenlaista ajattelua astianpesuun

Mitä jos astianpesukone olisikin pieni tai esimerkiksi kaksiosainen, jotta sinun ei tarvitsisi aina odottaa sen täyttymistä pestäksesi täyden koneellisen. Fisher & Paykelin astianpesukone on vastaus monipuolisuuden kysyntään ja se on myös muotoilultaan ainutlaatuinen. Lue lisää

Lämmitys

Varmista mökkihormien kunto

Mökin ja saunan hormin kunto on hyvä varmistaa vuosittain. Älä kuitenkaan lankea ilmaisia tarkastuksia ja mahdollisesti ylihintaisia korjauksia kauppaavien helppoheikkien ansaan. Lue lisää