Suomen sähköiset sata vuotta, osa 1: 1917-1939: Valoa ja varjoja

23.02.2017, klo 13:02Kommentteja 0

Satavuotias Suomi on kulkenut pitkän matkan. Taivalta on tehty yhdessä sähkön ja arkeamme muuttaneiden sähkölaitteiden kanssa.


Eduskunta hyväksyi 6.12.1917 julistuksen Suomen itsenäisyydestä. Keskellä pimeintä vuodenaikaa teksti luettiin, mitä todennäköisimmin, hehkulampun valossa.

Sähkö oli tullut Suomeen jo vuoden 1880 tienoilla. Alussa sähköverkot saattoivat olla hyvinkin pieniä ja kattaa vaikkapa vain yhden tehtaan. Sitten suurimpiin kaupunkeihin alkoi nousta omia ”sähkötehtaita” ja sähköverkkoja. 1910-luvulla myös maaseudulle alettiin perustaa kiihtyvällä vauhdilla alueellisia, tavallisimmin vesivoimaa hyödyntäneitä sähköyhtiöitä.

Monissa kaupungeissa sähkölamput korvasivat kaasulamppuja katujen valaistuksessa. Mutta kirkas ja kilpailijaansa paloturvallisempi hehkulamppu sopi tietenkin erinomaisesti myös sisätiloihin. Se avitti askareita pimeässä tehdassalissa ja navetassa, yhtä hyvin pirtin pöydän äärellä kuin kansakoulun luokkahuoneessa.

1920-luvulla, traagisen kansalaissodan jälkeen, nuoren kansakunnan taival alkoi ehkä näyttää askel askeleelta valoisammalta.

Mutta kesti toki vielä noin puoli vuosisataa ennen kuin hehkulamppu loisti jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, johon suomalaiset olivat halunneet kodin nostattaa.

 

Kohti modernia maailmaa

1920-luvulla yleistyivät myös telefoonit. Vuonna 1922 maamme pääkaupunkiin perustettiin jopa ihan ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus.

Puhelimessa hoidettiin ehkä ennen kaikkea käytännöllisiä asioita. Paljon jutun juurta riitti toki myös ajan tapahtumista.

Sellaistakin saatettiin sivuta, että kieltolaista huolimatta naapurin mies heilui taas kylän raitilla liikuttuneessa mielentilassa. Kaupungilla oli nähty polkkatukkainen jazz-tyttö. Tavaratalon seinään oli ilmestynyt neonvaloreklaami. Kauppias oli ostanut ihan oikean automobiilin, sellaisen elävistä kuvista tutun. Paavo Nurmi juoksi kultamitaleja niin Antwerpenin, Pariisin kuin Amsterdamin olympialaisissa.

Ja mitä liikkeeseen ja eteenpäin kiirehtimiseen tuli, niin suurissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa ja Viipurissa oli voinut jo pitkään hypätä myös sähköraitiovaunun kyytiin.

1920-luvulla kaupunkien kerrostaloissa alkoivat yleistyä myös hissit. Vuonna 1926 Turun Affärscentrumissa otettiin käyttöön jopa liukuportaat. Helsingin Stockmann seurasi perässä 1930-luvulla.

Oltiin matkalla kohti aivan uudenlaista, modernia maailmaa.


Vuoden 1927 Kotiliedessä Helsingin kaupungin sähkölaitoksen insinööri, R. Lindbohm, ohjeisti lukijoita kodin sähkövalaistuksesta.


Silitysrautoja ja tomunimijöitä

Jo 1920-luvulla fiinissä kaupunkilaiskodissa kotiapulainen saattoi silittää paidat sähköisellä silitysraudalla.

Tätä ennen hän oli ehkä siivonnut nurkat sähköisellä tomunimijällä. Maaseudulla pölynimurista ei voitu vielä edes haaveilla.

Illalla oli ehkä aikaa kuunnella hetki gramofonia. Ture Aran ja Tanssiorkesteri Suomen ”Emma”

oli ensimmäinen suursuosion saavuttanut kotimainen ’iskusävelmä’. Jos talossa oli kylmä, eivätkä sulosoinnut lämmittäneet riittävästi, niin hohkaa tarjosi myös sähkölämmitin, jonka sähkövastus sijaitsi posliinivastuksen alla.

1930-luvulla suosioon nousivat erityisesti Georg Malmstenin eli Molli-Jorin laulut, muun muassa Nikkelimarkka. Siinä muistuteltiin, että ”ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu.”

Tuo oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä 1930-luvun maailman laajuinen lama ulottui myös Suomeen.

Silloin eräskin nuori mies nimeltä Tapio Rautavaara joutui työttömäksi, kun asiakkailla ei ollut enää varaa ostaa lehtiä ja junien lehdenmyyjät irtisanottiin. Tapio pääsi onneksi hätäaputöihin sepeliä murskaamaan. Tämän jälkeen ura jatkui muun muassa kaivontekijän apulaisena, koskien perkaajana ja tukkijätkänä.

Radiomainos vuodelta 1927.

”Huomio, huomio, Lahti, Helsinki, Viipuri…”

Radiossa – ensimmäiset radiot olivat akkukäyttöisiä – iskelmät soivat harvemmin. Vuonna 1926 perustetussa Yleisradiossa suosittiin vakavampaa musiikkia ja kansansivistystä, Ylellä oli tärkeä tehtävä "isänmaallisen mielipiteen luojana ja sillanrakentajana kaupunkien ja maaseudun välillä hävittäen siten välimatkat.”(Tanja Rasila, Yhteinen taival/ Ylen historia. Yle.fi)

Radion myötä maailma tuli pienemmäksi. Mutta 1930-luvulla radiosta alkoi kuulua myös varsin huolestuttavia tietoja Saksan suunnalta. Itänaapurin suhteen nuori kansakunta olikin jo oppinut olemaan varpaillaan.

30.11.1939 kello 13.30 presidentti Kyösti Kallio joutui lukemaan radiossa eduskunnan päätöksen sotatilasta.

Talvisota oli alkanut. Sähkölamppujen loistetta oli ryhdyttävä peittämään pimennysverhojen avulla.


Juttua varten on haastateltu insinööri Raimo Paappaa Tekniikan museosta.

Teksti:Matti Välimäki 

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Energiavinkit

Pyöräily säästää energiaa

Pyöräily kohottaa kuntoa. Samalla pyöräily on energiaa säästävä ja päästötön tapa liikkua. Varsinkin hyvillä ilmoilla kannattaa jokaisen miettiä, voisiko autolla liikkumista korvata pyöräilemällä. Ja jos pyöräily tuntuu raskaalta, saattaa sähköavusteinen pyörä olla oikea ratkaisu. Lue lisää

ISS omat uutiset

Ikävalkojen sähkö on aina tullut Imatralta

Imatran Seudun Sähkö Oy täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Imatralaisille Ikävalkoille on aina ollut tärkeää olla paikallisen sähköyhtiön omistaja ja asiakas. Lue lisää

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus on hyvä investointikohde

Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä kansainvälisiin haasteisiin vastaamiseksi ja se on kustannustehokas tapa parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä. Energiatehokkuusinvestointeihin saa myös rahoitusta. Rahoitusvaihtoehtojen löytäminen saattaa olla haasteellista tiedon hajanaisuuden vuoksi. Lue lisää

Vertailut

Kiinnostaako uusi sähköauto – tutustu eri hankintatapoihin

Moni kuluttaja ei tunne autonsa todellisia kuluja. Jos laskee huolella autosta koituvat kaikki kulut, päädytään melko suuriin lukuihin. Lue lisää

Kodintekniikka

Kodin älykaiuttimet viitoittavat tulevaisuuteen

Älykaiutin vastaa kysymyksiin ja soittaa pyynnöstä musiikkia. Se osaa myös näyttää televisiossa Netflix-leffoja ja YouTube-videoita, ja tunnistaa jopa suomalaisen englannin aksentin. Lue lisää

Turvallisuus

Huolehdi mökin laitteet kesäkuntoon

Kesämökeillä ja loma-asunnoissa on yhä enemmän teknisiä laitteita, joiden kunnosta on huolehdittava aina ennen käyttöönottoa. Lue lisää

Liikenne

Sähköisissä kulkuvälineissä on valinnanvaraa: kaikki eivät sovellu katukäyttöön

Sähköpyörien ja muiden sähköisten kulkuvälineiden odotetaan lisääntyvän pyöräteillä ja kaduilla. Kaikki myynnissä olevat laitteet eivät kuitenkaan ole laillisia yleisille teille. Lue lisää

Pääkirjoitus

Virkeä 90-vuotias

Yhtiön hallitus, tilintarkastajat, hallintoneuvosto ja vielä lopuksi toukokuun alussa pidetty yhtiökokous ovat vahvistaneet Imatran Seudun Sähkö-konsernin 89. tilinpäätöksen. Näitä lukuja katsellessa voi todeta, että korkeasta iästään huolimatta, tämä ”vanhus” on edelleen hyvässä ja energisessä kunnossa. Lue lisää

Laiteuutuudet

Kahvinautintoja kuin baristan tekemänä

Automaattinen kahvikone tekee sinusta parhaimmillaan baristan kotiisi. Parhaimmillaan laite jauhaa uutta tuoretta kahvia sekä annostelee oikean määrän vettä ja vaahdottaa maitovaahtoa. Juuri niin kuin sinä haluat. Lue lisää

Lämmitys

Liika lämpö ei ole terveellistä eikä taloudellista

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C. Lue lisää