Suomalaisten energia-asenteista paistaa huoli ilmastonmuutoksesta

02.01.2019, klo 14:04Kommentteja 0

Ilmastonmuutos on suomalaisten enemmistön mielestä todellinen ja äärimmäisen vakava uhka. Suomalaiset suosisivat energiantuotannossa aurinko- ja tuulivoimaa, vesivoimaa sekä puu- ja muuta bioenergiaa.



 

 

Suomalaisista 62 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastonmuutosta pitäisi torjua kaikin mahdollisin keinoin. Ilmiö on todellinen ja vastahyökkäykseen olisi ryhdyttävä välittömästi. Jokseenkin samaa mieltä -näkemyksen allekirjoittaa vastaajista 25 prosenttia. Ainoastaan kaksi prosenttia vastanneista ei pidä ilmastonmuutoksen vastaisia toimia tarpeellisina. Tulokset on saatu Energiateollisuus ry:n teettämästä energia-asenteista mittaavasta Suomen energia-asenteen 2018 -tutkimuksesta.

Huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut kyselyyn vastanneiden keskuudessa vuosi vuodelta. Vuoden 2011 keväällä vain 42 prosenttia oli tosissaan huolestunut ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan 29 prosenttia oli kuitenkin jokseenkin samaa mieltä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta uhasta. Todennäköisesti osa epävarmoista on nyt aikaisempaa varmempi näkemyksestään.

Tämän vuoden kysely ehdittiin toteuttaa ennen IPCC:n raporttia, joka maalasi aikaisempaa synkempiä kuvia ilmastonmuutoksesta. Raportti sai myös runsaasti julkisuutta.

Energiateollisuus ry on kerännyt tietoa kansalaisten energia-asenteista vuosittain jo yli 30 vuoden ajan. Huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut erityisesti viimeisten seitsemän vuoden aikana.

 

Päästöjen vähentäminen ykkönen

Ilmastonmuutosta torjutaan teknologian ja lainsäädännön avulla. Toimien taustalla vaikuttaa kuitenkin aina tukku kansainvälisiä ja kansallisia poliittisia päätöksiä. Politiikka on vahvasti mukana kaikessa energiaan ja ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa. Tämä näkyy myös energia-asenteita mittaavan tutkimuksen vastauksissa: toiveina poliittisille päättäjille.

Ensisijaisesti poliittisilla päätöksillä pitäisi hillitä päästöjä, jotka edistävät ilmastonmuutosta, suomalaiset toteavat. Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia nostaa päästöjen vähentämisen tärkeysjärjestyksessä ylivoimaiseksi ykköseksi. Toiseksi tärkeimmäksi sen nostaa 15 prosenttia vastanneista.

Lisäksi 73 prosenttia vastanneista asettaa päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kolmen tärkeimmin politiikkatoimen joukkoon. Viime vuonna tehdyssä kyselyssä samalla tavalla vastasi 68 prosenttia.

Uusiutuvan energian osuuden lisääminen nousee toiseksi tärkeimmäksi politiikkatoimeksi ja energiaomavaraisuuden kasvattaminen asettuu kolmanneksi tärkeimmäksi. Neljännelle sijalle kirii kohtuullinen energian hinta. Mikään näistä ei ole tärkeydeltään kuitenkaan samaa luokkaa kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen ja päästöjen vähentäminen.

 

Haittojen vähentämisellä on hintansa

Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole ilmaista. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla ja uuden ilmastoystävällisen tekniikan kehittäminen maksaa. Tämä voi nostaa myös energiatuotteiden hintaa.

16 prosenttia kansalaisista on kuitenkin valmis maksamaan energiatuotteista korkeamman hinnan, mikäli sen vastapainona ympäristöhaitat vähenevät. 34 prosenttia kertoo olevansa jokseenkin samaa mieltä asiasta. 11 prosenttia vastanneista taas ei halua maksaa energiatuotteista nykyistä korkeampaa hintaa, vaikka uusien energiatuotteiden käyttö vähentäisi ympäristöhaittoja.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa uusiutuvan energian käyttöä tuetaan monessa Euroopan maassa valtion varoin — myös Suomessa. Vastanneista 29 prosenttia hyväksyy ajatuksen — 41 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä.

Julkisten varojen käyttö uusiutuvan energian edistämisessä nousi poliittiseen keskusteluun muutama vuosi sitten, kun tuulivoiman markkinoille pääsyn helpottamiseksi rakennetun syöttötariffijärjestelmän korkea hinta sai paljon kritiikkiä osakseen. Syöttötariffijärjestelmän viulut maksettiin valtion kassasta. Kritiikin seurauksena syöttötariffijärjestelmä suljettiin ja hallitus valmisteli markkinaehtoisemman kilpailutukseen perustuvan tukijärjestelmän. Tällä hetkellä esimerkiksi tuulivoimaa rakennetaan jo kokonaan ilman julkista tukea markkinaehtoisesti.

Kansalaisten asenteet julkisten varojen käyttöä kohtaan uusiutuvan energian edistämisessä ovat säilyneet lähes muuttumattomina jo pitkään. Vajaa kolmannes kannattaa julkisten varojen käyttöä uusiutuvan energian käytön edistämisessä ja noin viisi prosenttia vastustaa sitä. Noin 40 prosenttia kannattaa jossain määrin verovarojen käyttöä. Näin on ollut jo lähes kymmenen vuotta.

 


Aurinkosähkö suosituinta, kivihiili inhokki

Aurinkosähkö ja tuulivoima ovat suomalaisten keskuudessa ylivoimaisesti suosituimmat sähköntuotantomuodot. Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia haluaisi lisätä aurinkosähkön määrää ja 80 prosenttia tuulivoiman määrää.

Vesivoimaa olisi valmis lisäämään 63 prosenttia vastanneista. Kolmanneksen mielestä vesivoimaa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillintään, koska vesivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä — yli 40 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä asiasta. Vain kaksi prosenttia vastanneista kyseenalaistaa vesivoiman ympäristöystävällisyyden ja vain kuusi prosenttia haluaisi vähentää vesivoiman osuutta sähköntuotannossa.

Puuenergian käytön lisäämistä kannattaa tällä hetkellä 58 prosenttia vastanneista. 13 prosenttia haluaisi vähentää sen käyttöä ja 22 prosenttia pitää nykyistä tilannetta sopivana. Puuenergian suosio on laskenut tasaisesti vuodesta 2000. Tuolloin 84 prosenttia olisi halunnut lisätä puun ja muun bioenergian käyttöä.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista — 48 prosenttia — sanoo suhtautuvan erittäin myönteisesti tai melko myönteisesti pienydinvoimalaitosten käyttöönottoon Suomessa.

Kivihiilen käyttö energiantuotannossa on selvä inhokki kansalaisten keskuudessa. Energia-asennekyselyyn vastanneista peräti 88 prosenttia haluaisi vähentää sen käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat ilmastovaikutukset on ilmeisen hyvin ymmärretty vastanneiden keskuudessa.

Turpeen käyttöä olisi valmis vähentämään 59 prosenttia vastanneista — 13 prosenttia taas lisäisi sen käyttöä. Kielteinen suhtautuminen turpeen käyttöä kohtaan on myös kasvanut tasaisesti. Vuonna 1986 yli 60 prosenttia olisi halunnut lisätä turpeen käyttöä.

Maakaasu on kyselyyn vastanneiden keskuudessa melko neutraali polttoaine. Noin kolmannes lisäisi sen käyttöä, kolmannes vähentäisi käyttöä ja loput pitää nykyistä käyttöä sopivana tai ei osaa ottaa asiaan kantaa.

 



Kaukolämpöä auringosta, jätteistä, hukkalämmöstä sekä bio- ja puuenergiasta

Myös kaukolämmöntuotannon kehittämisen suuntaa kysyttäessä aurinko on suomalaisten suosikki. 50 prosenttia vastaajista suosisi aurinkolämpöä kaukolämmöntuotannossa. Jätteet ja hukkalämpö ovat vastaajien mielestä seuraavaksi suosituimmat kaukolämmöntuotantotavat, joita suosisi 42 prosenttia vastaajista.

Seuraavaksi suosituimpia kaukolämmön tuotantotapoja ovat kyselyn mukaan puu- ja muu bioenergia (25 %), lämpöpumppulämpö (24 %) ja pienydinvoima (23 %). Tuotannon kehittämistä maakaasua käyttäväksi suosisi 12 prosenttia, sähköä käyttäväksi kuusi prosenttia ja turvetta käyttäväksi neljä prosenttia. Kivihiilen tai öljyn käyttöä ei kyselyssä nähdä kaukolämmön kehittämissuuntana.

11 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, mihin suuntaan lämmöntuotantoa tulisi muuttaa.

Uusin kyselyssä mukana ollut tuotantomuoto on pienydinvoima. Moduulirakenteisia pienydinreaktoreita kehitetään eri puolilla maailmaa. Niiden arvioidaan soveltuvan hyvin erityisesti kaukolämmön tuottamiseen. Pienydinreaktoreiden kaupallistumista saadaan kuitenkin vielä odottaa vielä tovi — ehkä jopa kymmenen vuotta, mikä tosin ei ole energiateollisuudessa välttämättä pitkä aika.

Pienydinvoiman näkisi kaukolämmön tulevaisuuden tuotantomuotona 23 prosenttia vastanneista. Kaukolämmön tuotantomuoto osion ulkopuolella lähes puolet kyselyyn vastanneista — 48 prosenttia — sanoo suhtautuvan erittäin myönteisesti tai melko myönteisesti pienydinvoimalaitosten käyttöönottoon Suomessa.

 

Teksti: Petri Sallinen ja Ari J. Vesa
Kuvat: Scanstockphoto, graafi: Energiateollisuus

Tulosta

Osallistu keskusteluun

Kommentit


Energiavinkit

Pienillä teoilla säästöä ja mukavuutta

Kesäkausi on kääntynyt reilusti loppupuolelle ja syksy kolkuttelee ovella. Tämä tarkoittaa usein lehtien, kuran, hiekan ja kivien tarttumista kengänpohjiin. Hyvä kynnysmatto vähentää imuroinnin ja siivouksen tarvetta ja säästää siis aikaa ja sähköä. Lue lisää

ISS omat uutiset

Imatran Seudun Sähkönsiirto nostaa sähkön siirtohintoja 1.7.2019 alkaen. Hinnankorotuksen vaikutus verolliseen siirtohintaan on keskimäärin 11,2 %.

Sähkön siirtohinta muodostuu perusmaksusta ja kulutuksen mukaan määräytyvästä osasta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta. Heinäkuussa voimaan astuva hinnankorotus kohdistuu sekä perus- että kulutusmaksuun. Lue lisää

Energiatehokkuus

Pihoille kaivataan valoa

Pihan kulkureittien valaiseminen on kyselyn mukaan pihojen tärkein sähköistysaihe. Pihalle kaivataan myös pistorasioita kausivaloille sekä sähköisille työkaluille. Nyt on oikea aika suunnitella pihan sähköistyksen parantaminen ja toteuttaa se kesän aikana ennen syksyn pimeitä. Lue lisää

Vertailut

Premiumia ja tavallisuutta

Sähköautoja alkaa olla tarjolla jo eri luokkiin, niin premiumiin kuin kansanautoluokkaan. Tosin varsinaista kansansähköautoa ei ole vielä nähty, sen verran hinnat ovat edelleen korkeat. Vaihtoehtoja löytyy eri hintaluokkiin ja ajomatkat yhdellä latauksella alkavat olla useimmille riittävät. Vertailimme miten Jaguar I-Pace ja Hyundai Kona Electric soveltuvat pidemmille matkoille ja kaupunkiin. Lue lisää

Kodintekniikka

Paahtohillossa maistuu kinuski

Kotimaiset omenat ovat joskus onnettomia rääpäleitä. Niiden kuoriminen ja keittäminen hilloksi ei aina innosta. Joskus taas pihalla kasvavat puut tuottavat niin suuren sadon, että kaikkia hedelmiä ei jaksaisi hyödyntää. Uunissa paistuva paahtohillo on kuitenkin suuri helpotus omenahillon ystäville. Lue lisää

Turvallisuus

Kun aloitat rakentamissuunnittelun MUISTA SÄHKÖT

Rakentaminen on mittava projekti, johon kuuluu olennaisena osana rakennuksen sähköistäminen. Sähköä tarvitaan heti kun rakentaminen aloitetaan, jopa jo ennen rakennustöitä. Lue lisää

Liikenne

Autot parkkiin ilman kuljettajaa

Automatisoitu ajaminen eli ilman kuljettajaa liikkuvat autot ovat tulevaisuutta. Nyt tällä tiellä on päästy askel eteenpäin, kun Euroopassa on saatu lupa ensimmäiselle automatisoidulle pysäköintijärjestelmälle. Lue lisää

Pääkirjoitus

Juhlavuoden satoa

Viime vuonna juhlittiin 90-vuotiasta Imatran Seudun Sähkö Oy:tä. Vuotta muistellaan varmasti hyvillä mielin niin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, yhtiön johdon kuin henkilökunnankin parissa. Mutta miltä näyttää vuosi numeroina? Lue lisää

Laiteuutuudet

Keskuspölynimuri on vaihtoehto perinteiselle

Suomalaiset mieltävät keskuspölynimurin asennuksen kotiin usein hankalaksi ja vaikeaksi. Keskuspölynimurin asennus vie usein kuitenkin vain muutamia tunteja. Allaway on koonnut yhteen asiantuntijoiden käytännön vinkit, kuinka keskuspölynimurin asennus kotiin etenee vaihe vaiheelta. Lue lisää

Lämmitys

Aika siirtyä jäähdyttelemään?

Moni asunto voi muuttua helteellä tukalan kuumaksi. Jäähdytys kannattaa tehdä tehokkaasti, mutta energiaa tuhlaamatta. Lue lisää